Kulusuk

Kulusuk januaarimi 2024-mi 227-nik inoqarpoq. Innuttaasut ukiut ingerlanerini amerlassutsimikkut ikiliartuinnarsimapput. 2007-mi januaarimi innuttaasut amerlassutsimikkut 322-upput. Ukiuni kingullerni 20-ni qaffasinnerpaajulluni. Ukioqatigiikkuutaani tamani innuttaasut ikiliartorput 65+-inik ukiullit pinnatik, taakkua annikitsumik amerliallalaarsimapput.
Innuttaasut amerlassusaat siunissami ikiliartornissaat imaluunniit pitsaanerpaappat ukiualunnguani aalaakkaanissaat naatsorsuutaavoq.

 

Immikkoortut ataatsimoorussat

Umiarsualiviup eqqaani nunaqarfiup qiterpasissuaniittut aamma qoorortaq siunertanut ataatsimoortussanut atugassanngortitaapput. Umiarsualivimmut qaninnerullutik ipput pisiniarfik, lagerit, qerititsivik, allakkerivik, banki aamma tankeqarfik, kujammut kangianiillutik peqqissaasoqarfik, kommunip allaffia, innaallagissiorfik aamma atuarfik. Illu sullissivik, qatserisarfik oqaluffillu umiarsualiviup avannamut kitaaniipput.

 

Inissiaqarfiit

Ilaqutariinnut ataatsinut illut 152-iupput, taakkunannga 25-t inoqanngitsut, tassalu 17 %-it.

Nunap ilusaata kujammut-kangimut avannamut kimmullu appariarneratigut nunaqarfik avinneqarpoq.

Inuttussutsikkut aamma inuussutissarsiutitigut ineriartorneq tunngavigalugu kommunalbestyrelsimit nalilerneqarpoq, aamma inissiaqarfissatut atugassanngortillugit pigineqareersut akornanni suli sanaartorfissaqareernera pissutigalugu, Kommunalbestyrelsimit nalilerneqarpoq Kulusumi inissiaqarfittut siunertalimmut nunaminertamik atugassiisoqarnissaa pisariaqartinneqanngitsoq.

Kommunip inissiaatai ingerlaavartumik aserfallatsaaliorneqassapput inissianik piffissamut naleqquttunik peqarnissaa qulakkeerniarlugu.

 

Allanngutsaaliuisitsinermi soqutigisat

Eriagisarialinnik soqutigisallit eqqarsaatigalugit illut eriagisariallit pillugit aalajangersagaliortoqarpoq taakku ingitserneqaqqusaannginnerat, aamma illut titartarneqaqqaarnerat sannaasalu eqqarsaatigineqartarnissaat pillugit.

Kulusummi illunik eriagisarialinnik nalunaarsuisoqarsimanngilaq.

 

Nunaminertat sukisaarsaartarfiit

Qimmilivinnut atorneqarsinnaasumik nunaminertamik atugassiisoqassaaq.
Najugaqarfiup pingaarnertut inissisimaffiani nunaminertat akornanni najugaqarfiullu killeqarfia qanittumi sukisaarsaartarfittut atugassiaapput.

 

Inuussutissarsiorneq

Kulusuk tassaavoq sumiiffimmi nunaqarfiit annersaasa pingajuat Kulusuup mittarfiata eqqaaniinnini pissutigalugu, sanalukkanik tunisassiorfissagisaarneq takornariaqarnerlu eqqarsaatigalugit ineriartornissamut immikkut ittunik periarfissaqarami. Mittarfik Tasiilamut nuutinneqassappat, Kulusuk taamatut periarfissaqarnini annaassavai.

 

Attaveqaasersuutit

Mittarfik illoqarfiup qeqqaniit 3 km.-it missaannik ungasitsigisumi kangianiippoq.
Kulusuk mittarfimmi atortulersuutinut attaveqarpoq kangimukaartumik biilit ingerlaarfia 2 kilometerit missaannik aqqut aqqutigalugu. Aqqusineq najugaqarfiup imeqarfia aqqusaarlugu ingerlaffeqarpoq soorluttaaq immikkoortoq tamanna najugaqarfiusoq.
Mittarfimmiit Kulusummut qamuteralannik aqqutaa imeqarfiup killeqarfia avaqqussinnaanngilaa.

Aqqusineq piusoq 3,5 kilometerit missaannik takussuseqarpoq, qaqqanut majuartarfiit 25 meteriusut ilanngullugit.

Kulusummi umiarsualiviup ilagaa najugaqarfimmi umiarsualivik, kiisalu nioqqutissiorfiup ilaanut atasumik umiarsualivik. Inoqarfiup umiarsualivia tassaavoq ikaartarfik talittarfiusoq 5,4 meterisut takitigisoq 2,5 meterimillu itsinilik.
Kulusuup mittarfiata eqqaani talittarfeqarpoq ikaartarfik 30 meteriusoq 4 meterillu missaannik itsinilik.

Nunaqarfik innaallagissamik innaallagissiorfimmiit, nunaqarfiup qeqqani inissisimasumiit, pilersorneqarpoq. Innaallagissiorfiup piffissami pilersaarusiorfiusumi allilerneqarnissaa pisariaqanngilaq.
Imermik pilersuineq nunaqarfiup kangiata tungaani tatsimit pivoq, ukiumi imermut aqquteqarpoq ukiumilu tanki imeqarfiusarpoq imertartarfilik. Taseq imeqarfiusoq pallitsaaliorlugu killeqarfeqartinneqarpoq.

Tankeqarfioreersoq kaajallallugu 50 meterinik pallitsaalisagaavoq.

Imikoorut nunaannarmut kuutsinneqartarpoq. Eqqakkanik nalinginnaasunik perusuersartarfinniillu eqqakkanik eqqaavissuarmik peqarpoq.

Eqqakkat pisortanit eqqagassalerinermik ataatsimut aaqqissuussamut ilaatillugit passunneqartassapput, najugaqarfimmi eqqakkat poortorneqariarlutik Nuummut ikuallaavimmut assartorneqartassallutik.