Paamiut-geografii

Nunap immikkoortua tassaavoq Paamiut aamma Arsuup kangerlua tassaniillutik Arsuk, Ivittuut Kangilinnguit eqqaat.

Paamiut 2024-mi 1.193-t missaannik innuttaqarpoq, Arsuk 69-inik, Ivittuut inuerussimalluni, Kangilinnguillu maanna Issittumi Sakkutooqarfimmit umiarsualivittut atorneqaqqilerluni. Arsuk Paamiuniit kujammut 115 kilometerisut ungasitsigisumiippoq, taavalu Ivittuut Kangilinnguillu Arsuup Kangerluaniipput, Arsummiit 15-20 kilometerisut ungasitsigisumi.

Paamiut Arsuullu innuttai ikiliartorput, pingaartumik Nuummut nutsertut aappaattullu kujammut noorarneq pissutigalugit, taamaammat nunap immikkoortortaa assigiinngiiaartumik Nuummut atanngitsutut paasineqarsinnaalluni.

Paamiuni innuttaasut amerlassusaannik attassiniarnermut unammillernartoq pilersaarusioqqinnermut ilanngullugu eqqarsaatigineqassaaq. Innuttaasut amerlassusaat 1980-ikkut qiteqqunneranni qaffasinnerpaaffianiissimavoq, kingornali ataannavissumik ikiliartuaarsimallutik. Ataatsimut isigalugu kinaassuseq, tulluusimaarutissaqarneq, patajaassutsip aalaakkaasuunerullu nassaareqqinnissaanut unamminartut. Paamiunut illoqarfimmik ineriartortitsinissamik periusissami ukkatarineqarput patajaallisaaneq, pitsaassutsit pioreersut nukittorsarneri kiisalu nutaanik periarfissanik anguniakkat Paamiut
innuttaasunut tamanut inuuffigissallugu kajuminnartuuinnarnissaa anguniarlugu.

Arsuk, Arsuup Kangerlua Kangilinnguillu ilanngullugit, allanngoriartorput, nalunarporlu siunissami sakkutooqarfik nuunneqaqqissanersoq. Kangerlummi ineriartortitsinissamut periarfissaq pingaarneq tassaavoq takornariaqarneq, tassani Arsuk aallaavigalugu kangerluppassuit takornarianit ornigarneqartartussatut eqqarsaatigineqarpoq.

Arsuk aamma Arsuup kangerlua (Ivittuut aamma Kangilinnguit) immikkoortuaqqani aamma allaaserineqarput.